Vammaispolitiikka puolueiden eduskuntavaaliohjelmissa osa 3

 

Viimeisessä puolueiden vaaliohjelmia puivassa tekstissä käyn läpi pienpuolueiden ohjelmien vammaispolitiikkaa. Tässä tarkoitan pienpuolueilla niitä, jotka osallistuivat Ylen pienpuoluetenttiin. Monilla niistä ei ole vaaliohjelmaa lainkaan. Vain kolmen puolueen ohjelma ottaa kantaa vammaispolitiikkaan. Tämä yllätti minut - vaikka en sitten kuitenkaan tiedä miksi. Ehkä kuvittelin, että pienet puolueet puhuisivat tällaisestakin politiikan marginaaliin jätetystä asiasta. 

Feministinen puolue linjaa aiheesta pisimmin. Se haluaa "vammaisten oikeudet etualalle". Tämä näyttää tarkoittavan ensisijaisesti palveluita ja painottuvan kehitysvammaisiin. Se vaatii vammaisten elämänmittaiset palvelut kilpailutuksen ulkopuolelle. Tätä ovat vaatineet myös monet kehitysvamma-alan järjestöt. 

Toinen kaiku kehitysvammapuolelta on vaatimus henkilökohtaisesta avusta kaikille sitä tarvitseville. Nimenomaan kehitysvammaisten kohdalla on ollut vaikeuksia saada sitä. Puolue haluaa laajentaa henkilökohtaisen avun vammaisista kaikille sitä tarvitseville. Keitä tässä tarkoitetaan?

Feministinen puolue vaatii vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita kaikille omaishoidettaville. Tämä on vähän hämmentävä vaatimus, koska sille ei esitetä mitään perusteita. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi, että lukuisat ikäihmiset siirtyisivät sosiaalihuoltolain mukaisista matkoista vammaispalvelulain mukaisiin matkoihin. Kustannukset todennäköisesti lisääntyisivät, koska vammaispalvelulain mukaisissa matkoissa ei ole tulorajoja, niitä saa käyttää laajemmalla alueella ja niitä saa määrällisesti enemmän. Toki tälläkin hetkellä ihminen, joka on omaishoidettava, voi tarpeen mukaan saada vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja. Kaikilla omaishoidettavilla ei ole kuljetuspalvelujen tarvetta ollenkaan. En tiedä mihin tämä linjaus perustuu ja mitä hyötyä siitä olisi. 

Esteettömyydestä puolue linjaa näin: "Käynnistetään poikkihallinnollinen esteettömyyden edistämisen kärkihanke, jossa on mukana joukkoliikennepalveluiden esteettömyys ja liikennepalvelulain toteutuminen myös vaikeasti toimintakyvyltään rajoittuneiden kansalaisten näkökulmasta." 

Kärkihanke tarkoittaa rahaa, jota käytettäisiin esteettömyyteen. Miksipä ei, mutta jo tällä hetkellä vapaaehtoisiin esteettömyysparannuksiin käytettävissä oleva raha jää käyttämättä, toimenpide ei ole kovin lupaava. Feministiselläkään puolueella ei näköjään riitä rohkeus kattavan ja tiukan lainsäädännön vaatimiseen.  

Puolue lupaa huolehtia, että aistivammaiset, viittomakieliset ja fyysisesti vammaiset henkilöt voivat käyttää digitaalisia palveluita julkisen sektorien verkkopalvelujen lisäksi myös työpaikoilla, kouluissa ja varhaiskasvatuksessa. Tämä tavoite viitannee siihen, että tällä hetkellä saavutettavuusdirektiivi koskee vain yleisölle suunnattuja palveluita eikä työpaikkojen sisäisiä järjestelmiä. Totisesti tämä onkin syytä korjata! Sitä en tiedä, miksi yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut jätetään kokonaan tämän linjauksen ulkopuolelle - niitähän saavutettavuusvaatimus jo koskee yhtä lailla kuin julkisen sektorin palveluita. Sivumennen sanoen: tämä ohjelma on nettisivulla vain pdf-tiedostona. Se ei ole näkövammaisten ruudunlukulaitteiden kanssa aina yhteensopiva muoto. 

Feministinen puolue on oikeassa todetessaan, että muun muassa vammaisilla ihmisillä on usein muita alhaisempi palkka ja huonommat työolot. Vammaisten ihmisten tekemän työn arvostus on heikompaa. On kiinnostavaa, että tästä puhutaan osiossa, jonka otsikko on "Alojen arvostus nousuun". Minkään alan arvostuksen nostosta ei koko osiossa sanota mitään, vaan tiettyjen työntekijäryhmien, mutta silti se päättyy vaatimukseen toimintaohjelmasta "näiden alojen" arvostuksen parantamiseksi ja tasa-arvonäkökulman edistämiseksi tes-järjestelmässä. 

Piraattipuolue tavoittelee ohjelmassaan käyttäjälähtöistä suunnittelua. Se "(...) tarkoittaa myös erilaisten toimintarajoitteiden sekä saavutettavuus- ja esteettömyysperiaatteiden huomioimista." Linjaus on hyvä ja tarpeellinen, vaikka se jääkin niukaksi ja ylätasoiseksi. Millä puolue aikoo varmistaa suunnittelun käyttäjälähtöisyyden?

Suomen kommunistisen puolueen vaaliohjelma vaatii lisää rahaa vammaispalveluihin ja vammaispalvelujen myöntämistä ihmisen ikään katsomatta. Vammaispalvelulain valmisteluvaiheessahan oli esillä niin sanottu ikääntymisrajaus, joka kieltämättä olisi ollut hyvin ongelmallinen. 

Jostain syystä SKP:n vaaliohjelma väittää, että korona lisäsi vammaispalvelujen tarvetta. Ei lisännyt, vaan väheni. Kehitysvammaisia siirtyi asumisyksiköistä asumispalvelujen piiriin, mutta yleisesti vammaispalveluita käytettiin korona-aikaan vähemmän kuin ennen sitä. 

Pienpuolueet eivät vaaliohjelmiensa perusteella tarjoa vammaispoliittista vaihtoehtoa suurille puolueille. Se on harmi, koska kunnianhimoiselle, analyyttiselle vaihtoehdolle todella olisi tarvetta. 

 

Vammaispolitiikka puolueiden eduskuntavaaliohjelmissa, osa 2

Nyt ovat loputkin puolueiden eduskuntavaaliohjelmat ilmestyneet. Hyvä niin, koska vaaleihin on enää pari viikkoa. Nyt käyn läpi vammaispolitiikan niiden eduskuntapuolueiden osalta, joiden ohjelmaa ei viime kerralla ollut vielä saatavilla: perussuomalaisten, Liike Nytin ja vihreiden. 

Liike Nytin vaaliohjelmassa ei sanota vammaisista tai esteettömyydestä mitään. 

Perussuomalaisilla ei ole vaaliohjelmaa, vaan sen verkkosivuilla ohjataan tutustumaan puolueen temaattisiin ohjelmiin. Tässä on tarkoituksena vertailla nimenomaan vaaliohjelmia. En ole muiden puolueiden osalta käynyt läpi kaikkia ohjelmia, joten en ryhtynyt siihen persujenkaan kohdalla. 

Vihreiden kohdalla olen sikäli jäävi kommentoimaan mitään, että kuulun puolueeseen. Enkä vain kuulu, vaan johdan sen piirijärjestöä omalla alueellani ja sen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmää. En silti ollut mukana päättämässä puolueen vaaliohjelmasta. Kommentoin kaikesta huolimatta koska yksi kohta kirjauksessa herätti laajemman ajatuksen, kun keskustelin siitä ystäväni kanssa. 

Kohta menee näin: "Turvataan vammaisten ihmisten itsenäinen elämä ja itsemääräämisoikeus. Varmistetaan esteettömyys ja saavutettavuus kaikissa julkisissa palveluissa ja tiloissa tarvittaessa sanktioin."

Itsenäinen elämä ja itsemääräämisoikeus ovat hyvät periaatteelliset nostot. Tällä hetkellä vammaispolitiikan suunta ei niitä suosi, mutta jos vaikka ensi vaalikaudella taas. 

Ystävä kysyi, mistä johtuu esteettömyystavoitteiden rajoittaminen julkisiin tiloihin ja palveluihin. Hän huomautti aivan oikein, että YK:n vammaissopimus ei tunne tällaista jaottelua, vaan sen mukainen oikeus esteettömyyteen ulottuu kaikille elämänaloille. On niin yleistä rajata esteettömyyden vaatimus nimenomaan julkisiin tiloihin ja palveluihin, että en itsekään kiinnitä siihen mitään huomiota. Nyt kun kiinnitin, tajusin kuinka outo ja epämääräinen jako julkiseen ja yksityiseen on. 

Luulen, että tällainen ajattelu johtuu siitä, että julkisten tilojen oletetaan olevan verorahoitteisessa omistuksessa, joten niitä on helpompi hallita. Ei sitten tule valitusta yksityisiltä yrittäjiltä. Voi olla, että tätä pidetään ensimmäisenä osana isompaa suunnitelmaa: kun julkiset tilat on hoidettu, jatketaan yksityisiin. 

Näin vaalien aikaan, kun minkä tahansa puolueen ehdokkaille muistuttaa, että kampanjailaisuuksien pitää olla esteettömiä, monet ehdokkaat valittavat, että esteettömiä paikkoja on vaikea löytää. Useampi on uhriutunut siitä, että juuri heidän tilaisuudeltaan kehdataan vaatia esteettömyyttä. He ovat väärässä: oikeasti kaikilta vaaditaan. Etenkin sellaiset paikat, joita he pitävät rentoina ja kivoina, kuten baarit ja ravintolat, ovat esteellisiä. Ymmärtäisivätpä nämä ehdokkaat, että eduskunnassa voi vaikuttaa siihen, että tulevissa vaalikampanjoissa tilaisuuksia voi pitää esteettömissä, kivoissa paikoissa.