torstai 16. maaliskuuta 2023

Vammaispolitiikka puolueiden eduskuntavaaliohjelmissa, osa 2

Nyt ovat loputkin puolueiden eduskuntavaaliohjelmat ilmestyneet. Hyvä niin, koska vaaleihin on enää pari viikkoa. Nyt käyn läpi vammaispolitiikan niiden eduskuntapuolueiden osalta, joiden ohjelmaa ei viime kerralla ollut vielä saatavilla: perussuomalaisten, Liike Nytin ja vihreiden. 

Liike Nytin vaaliohjelmassa ei sanota vammaisista tai esteettömyydestä mitään. 

Perussuomalaisilla ei ole vaaliohjelmaa, vaan sen verkkosivuilla ohjataan tutustumaan puolueen temaattisiin ohjelmiin. Tässä on tarkoituksena vertailla nimenomaan vaaliohjelmia. En ole muiden puolueiden osalta käynyt läpi kaikkia ohjelmia, joten en ryhtynyt siihen persujenkaan kohdalla. 

Vihreiden kohdalla olen sikäli jäävi kommentoimaan mitään, että kuulun puolueeseen. Enkä vain kuulu, vaan johdan sen piirijärjestöä omalla alueellani ja sen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmää. En silti ollut mukana päättämässä puolueen vaaliohjelmasta. Kommentoin kaikesta huolimatta koska yksi kohta kirjauksessa herätti laajemman ajatuksen, kun keskustelin siitä ystäväni kanssa. 

Kohta menee näin: "Turvataan vammaisten ihmisten itsenäinen elämä ja itsemääräämisoikeus. Varmistetaan esteettömyys ja saavutettavuus kaikissa julkisissa palveluissa ja tiloissa tarvittaessa sanktioin."

Itsenäinen elämä ja itsemääräämisoikeus ovat hyvät periaatteelliset nostot. Tällä hetkellä vammaispolitiikan suunta ei niitä suosi, mutta jos vaikka ensi vaalikaudella taas. 

Ystävä kysyi, mistä johtuu esteettömyystavoitteiden rajoittaminen julkisiin tiloihin ja palveluihin. Hän huomautti aivan oikein, että YK:n vammaissopimus ei tunne tällaista jaottelua, vaan sen mukainen oikeus esteettömyyteen ulottuu kaikille elämänaloille. On niin yleistä rajata esteettömyyden vaatimus nimenomaan julkisiin tiloihin ja palveluihin, että en itsekään kiinnitä siihen mitään huomiota. Nyt kun kiinnitin, tajusin kuinka outo ja epämääräinen jako julkiseen ja yksityiseen on. 

Luulen, että tällainen ajattelu johtuu siitä, että julkisten tilojen oletetaan olevan verorahoitteisessa omistuksessa, joten niitä on helpompi hallita. Ei sitten tule valitusta yksityisiltä yrittäjiltä. Voi olla, että tätä pidetään ensimmäisenä osana isompaa suunnitelmaa: kun julkiset tilat on hoidettu, jatketaan yksityisiin. 

Näin vaalien aikaan, kun minkä tahansa puolueen ehdokkaille muistuttaa, että kampanjailaisuuksien pitää olla esteettömiä, monet ehdokkaat valittavat, että esteettömiä paikkoja on vaikea löytää. Useampi on uhriutunut siitä, että juuri heidän tilaisuudeltaan kehdataan vaatia esteettömyyttä. He ovat väärässä: oikeasti kaikilta vaaditaan. Etenkin sellaiset paikat, joita he pitävät rentoina ja kivoina, kuten baarit ja ravintolat, ovat esteellisiä. Ymmärtäisivätpä nämä ehdokkaat, että eduskunnassa voi vaikuttaa siihen, että tulevissa vaalikampanjoissa tilaisuuksia voi pitää esteettömissä, kivoissa paikoissa. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pitäisikö vammaispalvelulain voimaanastumista lykätä?

Hesari kirjoittaa , että vammaisjärjestöt ovat eri mieltä vammaispalvelulain voimaantulon lykkäämisestä. Petteri Orpon hallitus on päättänyt...