Analyysini hallitusohjelman vammaispolitiikasta tulee viiveellä, koska minulla on selvästi liian vähän aikaa bloggausharrastukselleni. Etuna tässä myöhäisyydessä on se, että olen ehtinyt somesta lukea monien muiden ihmisten arvokkaita havaintoja.
Hallitusohjelmaa lukiessa on syytä pitää mielessä, että vaikka hallitusohjelman on tarkoitus ohjata hallituskaudella tehtävää politiikkaa, se ei vielä ole päätös. Lait on säädettävä ja budjetit laadittava ennen kuin kirjaukset toteutuvat. Tämä on ihan kirjattu tähän hallitusohjelmaan: vammaiset Jotkut kohdat jäävät eri syistä toteutumatta, jotain tulee kauden aikana hallitusohjelman ulkopuolelta. Ohjelmasta voi päätellä suuret linjat ja arvovalinnat - sekä sen, mistä on ja ei ole päästy yhteisymmärrykseen.
Hallitusohjelman lukeminen kannattaa aloittaa sen lopussa olevista taulukoista. Niistä selviävät rahankäyttöön liittyvät linjaukset. Niiden avulla voi hahmottaa konkreettisesti, mistä panostuksista ja leikkauksista on sovittu. Taulukoissa linjataan, että vammaispalvelulaki otetaan uuteen käsittelyyn. Uusi laki tulisi kirjauksen mukaan voimaan ensi vuoden lokakuun alussa - tämä aikataulu on tosin päätetty jo nyt uusiksi niin, että se venyy ainakin vuodella - ja sen kustannukset rajattaisiin enintään 100 miljoonaan euroon vuodessa. Viime eduskunnan hyväksymän vammaispalvelulain kustannusarvio jäi epämääräiseksi, mutta 100 miljoonaa on huomattavan vähän siihen nähden, että kustannusarviot ovat liikkuneet jopa miljardissa eurossa.
Tämä hallitus on päättänyt leikata sosiaaliturvasta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista. Monet vammaiset ihmiset elävät sosiaaliturvan varassa ja käyttävät paljon sote-palveluita. Lääkkeiden hinnat nousevat. Hallituspuolueet, etenkin kokoomus, on perustellut heikennystä kannustavuudella. Minäkin olen sitä mieltä, että monet vammaiset ovat ihan turhaan ja tahtomattaan pois työelämästä. Fiksumpaa olisi kuitenkin ensin muuttaa työelämän rakenteita muun muassa säätämällä työpaikoille vammaiskiintiöt. Sitten kannustaminen olisi realistisempaa.
Hallitusohjelman merkittävimmät vammaisspoliittiset linjaukset liittyvät vammaispalveluihin. Tämä on minulle pettymys, koska kokoomuksen eduskuntavaaliohjelmassa linjattiin esteettömyydestä kirkkaasti ja kunnianhimoisesti. Toivoin, että vammaispolitiikan ydin olisi yhteiskunnan muuttaminen, esteitä poistamalla. Katsotaan nyt kuitenkin, mitä vammaispalveluista luvataan.
Osio alkaa linjauksella: "Vammaisten henkilöiden itsemääräämis- ja ihmisoikeuksia sekä yhdenvertaisuutta on kunnioitettava päätöksenteossa koko elämänkaaren ajan ja heidän arkensa toimivuus varmistettava palveluiden suunnittelussa." On erinomaista, että lähdetään ihmisoikeuksista ja korostetaan erikseen itsemääräämisoikeutta, vaikka sen voisi ajatella sisältyvän ihmisoikeuksiin. Nimenomaan arjen mainitseminen huolestuttaa minua, koska olen nähnyt, mihin tällainen linjaus voi johtaa. Ihmisen elämän typistäminen arjeksi voi johtaa siihen, että arkeen kuulumattomiksi katsottavia asioita ei turvatakaan. Vammaisuus ja vammaispalvelujen tarve ei lopu silloin kun pitäisi päästä juhliin tai lomamatkalle.
Ohjelmassa luvataan kiinnittää huomiota vammaisten kuulemiseen ja osallisuuteen, mutta näitä varsin keskeisiä käsitteitä ei millään tavalla määritellä saati avata kirjauksen sisältöä. Millä toimenpiteillä tämä toteutetaan? Erityisesti jäi kiinnostamaan, riittääkö tälle hallitukselle pelkkä kuuleminen vai otetaanko esitettyjen puheenvuorojen sisältö tosissaan ja ulottuuko tämä linja muuhunkin kuin palveluihin - vammaisten osallisuushan pitäisi turvata läpileikkaavasti yhteiskunnan kaikessa toiminnassa.
Vammaisten ihmisten kuljetuspalvelujen osalta linjataan, että niissä pitää ottaa huomioon vammaisten ihmisten omat tarpeet. Vakiotaksioikeuksin käyttämisen mahdollisuutta luvataan selvittää. Tällä hetkellä vakiotaksin käyttömahdollisuus riippuu palvelun järjestäjän eli hyvinvointialueen tai Helsingissä Helsingin kaupungin linjauksista. Tässä kohdassa hallitusohjelma puhutaan yleisesti yhteiskunnan maksamista matkoista, joten oletan, että se koskee myös Kela-kyytejä. Suunnitteleeko hallitus vakiotaksin käytön linjaamista lain tasolla? Ennen kaikkea: tiedossa on, että vammaispalvelujen mukaisia ja Kela-kyytejä pidetään jo tällä hetkellä liian kalliina yhteiskunnalle. Ehkä pahin esimerkki vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen järjestäjästä on kokoomusvetoinen Espoo, jonka aikaansaaman sotkun takia monet vammaiset ihmiset eivät ehdi töihin ja opiskelupaikkoihinsa. Hallitus, joka haluaa leikata sosiaali- ja terveyspalveluista, haluaa todennäköisesti leikata myös niistä. Leikkaukset tuskin voi tehdä niin, että se tarkoittaa parempia aikoja palvelujen käyttäjille.
Kuljetuspalveluista linjataan myös ilahduttavalla tavalla yllättävässä kohdassa, nimittäin vaaleihin liittyen: "Kuljetuspalvelun piirissä oleville myönnetään oikeus äänestysmatkaan sekä poliittisessa luottamustoimessa ja ehdokkaana vaaleissa oleville tiettyyn määrään matkoja ilman, että se kuluttaa oikeutta muihin matkoihin." Poliittisessa luottamustoimessa oleville pitää tietysti turvata kulkeminen näitä tehtäviä hoitamaan. Mutta niihin päästäkseen pitää yleensä olla ehdolla vaaleissa. On hienoa, että hallitus näyttää tajunneen tämän ja on valmis sitoutumaan vaalityön edellytyksien toteutumaan. Nähtäväksi jää, miten tämä kirjaus toteutetaan. Aiemmissa keskusteluissa kuntatasolla yritykset tämäntyyppisiin linjauksiin ovat tyssänneet siihen, että poliittinen toiminta on rinnastettu muuhun harrastustoimintaan, jonka oletetaan hoituvan minimimäärällä kuljetuspalvelumatkoja.
Hallitus lupaa jotain uutta asumispalvelujen valikoimaan. Tavoitteeksi tälle mainitaan yksilöllisten tarpeiden parempi toteutuminen. Asumispalvelujen valikoiman täydentäminen voi tarkoittaa mitä tahansa riippuen siitä, minkä kukin hahmottaa yksilöllisiksi tarpeiksi ja niihin vastaamisen. Itse haluaisin, että Suomi pääsisi vammaisten asumisen keskittämisestä niin että kukin saisi asua missä ja kenen kanssa itse haluaa. En ole tässä suhteessa lainkaan toiveikas, sillä tämä hallitusohjelma sisältää kirjauksen, jonka mukaan asuintalojen hissi- ja esteettömyysavustusten leikkaamista jatketaan.
Henkilökohtaisten erityisapuvälineiden saamista luvataan sujuvoittaa. Jouduin hakukoneen avulla selvittämään, onko erityisapuväline käytössä oleva termi ja mitä se tarkoittaa. Näköjään sitä jonkin verran käytetään, mutta vaihtelevassa merkityksessä. Voisin kuvitella, että "henkilökohtainen erityisapuväline" viittaa tässä yksilöllisiin mittatilausapuvälineisiin. Niiden saantia on syytäkin sujuvoittaa! Toivottavasti tämä kirjaus johtaa johdonmukaisen ja kattavan apuvälinelainsäädännön aikaansaamiseen, sillä sellainen tästä maasta kokonaan puuttuu.
Tässä osiossa näkyy, että vammaispolitiikassa vahvoilla ovat tällä hetkellä nepsy-lasten vanhemmat. Mitään muuta vammaisryhmää ei erikseen mainita hallitusohjelmassa. Näiden lasten kuntoutukseen - siis nimenomaan kuntoutukseen, eikä esimerkiksi koulutukseen tai itsenäisyyttä tukeviin palveluihin - luvataan erikseen 20 miljoonaa euroa vuodessa uuden vammaispalvelulain voimaantuloon asti.
Odotin ja toivoin hartaasti, että kokoomuksen vaaliohjelmassa esitetyt ryhdikkäät kirjaukset kaikki yhteiskunnan toimialat läpileikkaavasta esteettömyydestä päätyisivät toimenpiteiksi hallitusohjelmaan, mutta näin ei ole käynyt. Sentään valtuustosalien esteettömyyteen luvataan parannusta lainsäädännöllä ja kuntia kouluttamalla. Keinoista ensimmäinen herättää huomattavasti enemmän luottamusta kuin toinen. Poliittiseen osallistumiseen liittyvät kirjaukset lienevät hedelmiä Demo Finlandille tekemästämme selvityksestä vammaisten osallisuudesta - tai sen puutteesta - puolueiden toimintaan. Tästä voi toivottavasti päätellä, että selvityksiä kannattaa tehdä ja niissä voi esittää kriittisiäkin huomioita sen sijaan että vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan valheellista käsitystä omasta erinomaisuudestaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti