Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta antoi torstaina mietintönsä hallituksen esityksestä yhdenvertaisuuslain osauudistuksesta. Vammaispolitiikan kannalta kiinnostavin kysymys tässä laissa on esteettömyys ja saavutettavuus. On toivottu, että kaikille sopivan suunnittelun, esteettömyyden ja saavutettavuuden (jotka lyhennän tässä tekstissä esteettömyydeksi) laiminlyönti säädettäisiin yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetuksi syrjinnäksi. Osauudistus on tosiaan osauudistus: tämä olennainen osa jää sekä hallitukselta että valiokunnalta esittämättä.
Ajatus kumpuaa suoraan YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksesta, joka määrittelee esteettömyyden ja saavutettavuuden ihmisoikeudeksi ja niiden laiminlyömisen syrjinnäksi. YK on kehottanut Suomea vahvistamaan ihmisoikeuksien toteutumista lainsäädännössään.
Tällä hetkellä esteettömyysongelmiin voidaan puuttua yhdenvertaisuuslain mukaisena syrjintänä vain yksittäistapauksissa. Syrjitty yksilö voi vaatia hyvitystä. Vastuuseen ei useimmiten joudu se, jonka vastuulla esteettömyys todella on. Esteettömyyden laiminlyömisen nimeäminen syrjintäperusteeksi parantaisi tilannetta huomattavasti.
Käytännön esimerkki: nykyään voisin saada tilaisuuden järjestäjältä hyvityksen esteellisessä paikassa järjestetystä tilaisuudesta, mutta en voi saattaa vastuuseen esteellisen tilan omistajaa saati rakennuttajaa. Uusi määritelmä antaisi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käyttöön kovemmat keinot: se saisi kohdistaa velvoitteita esteettömyyden laiminlyönnistä siitä tosiasiassa vastuussa oleville ja äärimmillään mahdollisuuden asettaa rakennus käyttökieltoon, mikäli se ei hoida esteettömyyttä kuntoon. Laki muuttuisi huomattavasti nykyistä tehokkaammaksi ja esteettömyys etenisi nykyisestä.
Esimerkistä voi päätellä, miksi lisäykseen suhtaudutaan kielteisesti. On paljon tahoja, jotka eivät halua vastuuseen esteettömyyden laiminlyömisestä. Se ei voi olla syy jättää ihmisoikeuksien toteutuminen vahvistamatta. Sorron lopettaminen pelottaa sortajaa, mutta se ei voi olla antaa sorron jatkua. On kummallista ja vastuutonta, että ihmisoikeusperusteiseksi julistautunut hallitus asettuu tässä kysymyksissä mieluummin syrjijän kuin syrjinnän uhrin puolelle.
Asian ymmärtämiseksi on hyvä pysähtyä kahden tekstin äärelle. Ne ovat oikeusministeriön vastine valiokunnalle ja kahden lakiuudistustyöryhmän jäsenen eriävä mielipide. Käsittelen ne tässä ajallisesti uudemmasta vanhempaan, koska jälkimmäinen on teemamme kannalta kattavampi. Oikeusministeriön mietintö on lokakuulta, mutta eriävä mielipide on kumonnut siinä esitetyt väitteet jo maaliskuussa.
Oikeusministeriön vastine
Oikeusministeriön vastine perustelee tiiviisti, miksi tähän surulliseen esitykseen on päädytty. Ministeriö toteaa, että vammaisten oikeudet on jo riittävällä tavalla huomioitu nykyisessä yhdenvertaisuuslaissa.
"Oikeusministeriö toteaa, että yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksen yhteydessä ei ole ollut mahdollista käsitellä kaikkia esiin nousseita muutostarpeita yhdenvertaisuuslaissa. Esteettömyyteen ja saavutettavuuteen, sopivaan suunnitteluun sekä taloyhtiöiden asemaan liittyvät kysymykset olivat sellaisia, joita ei esitystä valmistelleen työryhmän toimeksiannon, aikataulun ja asetetun kokoonpanon puitteissa ollut mahdollisuutta selvittää ja arvioida tarkemmin."
Toisin sanoen: ei ole ollut poliittista tahtoa. Jos olisi ollut, lausunnossa luetellut seikat olisi kyllä selvitetty. Olisi kuultu asiantuntijoita, olisi pyydetty lausuntoa perustuslakivaliokunnalta -tätä hallitus ja esityksen valmistelusta vastannut oikeusministeriö eivät esittäneet, vaikka esitykseen sisältyy kiistatta perustuslain arviointia kaipaavia kohtia . Oikeusministeriö katsoo esityksen olevan linjassa perustuslain kanssa vaivautumatta perustelemaan tätä oikein mitenkään. Huomionarvoista on, ettei näihin kysymyksiin luvata palata lähitulevaisuudessa. Kaikesta päätellen kysymys ei ole kiireestä, toimeksiannon huonosta muotoilusta tai asiaan perehtymättömästä kokoonpanosta. Asiaa ei siis edes aiota edistää.
Kiinnitin huomiota myös toiseen kohtaan ministeriön vastineessa.
"Vammaisyleissopimuksesta johtuvat velvoitteet on otettu monilta osin huomioon jo nykyistä yhdenvertaisuuslakia säädettäessä, mukaan lukien kohtuullisia mukautuksia koskevan säännöksen valmistelussa."
Ministeriö siis kuittaa vammaisten oikeudet kohtuullisilla mukautuksilla. Tämä on paraatiesimerkki Suomen nykyisestä vammaispoliitista ajattelusta ja linjasta, joista olen erittäin huolissani. Kohtuullinen mukautus on yksilöllinen toimi, esteettömyys taas rakenteellinen asia. Kohtuullinen mukautus on näpertelyä verrattuna esteettömyyteen. Kohtuullisilla mukautuksilla ei voi korvata esteettömyyttä, mutta esteettömyyden avulla voidaan välttää monet kohtuulliset mukautukset.
Kortteisen ja Hiltusen eriävä mielipide
Osittaisuudistusta valmistelleen työryhmän jäsenet Juhani Kortteinen ja Rainer Hiltunen jättivät eriävän mielipiteen työryhmän esityksestä. Kortteinen on yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan pääsihteeri ja Rainer Hiltunen yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosihteeri. Kumpikin on juristi, kummallakin on valtavan pitkä kokemus ihmisoikeuksista ja yhdenvertaisuudesta. Eriävä mielipide on perusteltu huolellisesti. Tätä taustaa vasten on kummallista, että oikeusministeriö väittää vastineessaan, että lain valmistelusta vastanneen työryhmän kokoonpano ei mahdollistanut kysymyksen selvittämistä ja arviointia. Työryhmään kuuluivat aihepiirin parhaat oikeudelliset asiantuntijat Hiltunen ja Kortteinen, jotka laativat aihepiiristä selvityksen. Koska työryhmän enemmistö ei halunnut selvitystä julkaista työryhmän mietinnössä, he mietinnössä, he julkaisivat sen osana eriävää mielipidettään.
Kortteinen ja Hiltunen toteavat, että nykyinen yhdenvertaisuuslaki on ajalta ennen YK-sopimuksen ratifiointia, joten sopimuksen velvoitteita ei ole otetttu siinä täysimääräisesti huomioon. Sopimus edellyttää, että aina lakia kehitettäessä edistetään vammaisten oikeuksien toteutumista, siis laaditaan parempaa lainsäädäntöä. Valtiota ei vapauta tästä velvollisuudesta se, että ratifioinnille ei ole ollut lainsäädännöllisiä esteitä ratifioinnin hetkellä.
Rivien välistä voi päätellä, että esteettömyyttä on arveltu liian vaikeasti määriteltäväksi, että sen laiminlyömisen voisi säätää syrjinnäksi. Olen samaa mieltä siitä, että hyvä lainsäädäntö on tarkkarajaista ja selkeää. Eriävässä mielipiteessä käydään läpi suomalainen esteettömyyslainsäädäntö, joka kyllä tarjoaa määritelmiä ja välineitä esteettömyyden laiminlyömisen analysointiin. Esteettömyyden laiminlyömisen määritteleminen syrjinnäksi täydentäisi muuta lainsäädäntöä ja osaltaan tehostaisi esteettömyyden toteutumista Suomessa.
Syrjintätapauksia ratkoneina Kortteinen ja Hiltunen tietävät, että nykyinen yhdenvertaisuuslaki ei anna riittävästi työkaluja tehokkaisiin, oikein kohdistuviin sanktioihin. Esteettömyyden laiminlyömisen määrittely syrjinnäksi ehkäisisi syrjintää, mikä olisi hyvä kaikkien osapuolten kannalta. Eriävän mielipiteen ytimessä on heikommassa asemassa oleva yksilö ja samalla ihmisryhmä, jota lainsäätäjän on tehokkaasti suojeltava syrjinnältä.
Moni lakiluonnoksesta lausunnon antanut yhteisö ja yksityishenkilö oli samaa mieltä Kortteisen ja Hiltusen kanssa. Mistään ei selviä, mitä on tapahtunut ennen eriävää mielipidettä ja lausuntokierroksen jälkeen. Voi vain olla järkyttynyt valtavasta ristiriidasta eriävän mielipiteen ja hallituksen esityksen välillä.
Omana pohdintanani totean, että esteettömyyden laiminlyöminen on aivan selvästi syrjintää. Sitä tapahtuu sekä suoraan että rakenteellisesti. Yhdenvertaisuuslain uudistus näyttää lähtevän siitä, että rakenteelliseen syrjintään ei edes haluta puuttua. Tämä on äärimmäisen huolestuttavaa. Vain rakenteelliseen syrjintään puuttumalla vähenee suora syrjintä, koska rakenteellinen syrjintä on suoran syrjinnän juurisyy.
Tänä syksynä on odoteltu myös Suomen toimenpiteitä EU:n esteettömyysdirektiivin toimeenpanemiseksi. Määräaika meni jo umpeen, eikä mitään ole tapahtunut. Tällä viikolla se jo oli eduskunnan talousvaliokunnan asialistalla, mutta sitten katosi sieltä jäljettömiin. Melko masentava viikko tai oikeastaan koko syksy, mitä esteettömyysasioihin tulee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti